Kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesolan kuukausikirje
– aiheina tiedustelulait, äitiyslaki, perhevapaauudistus, koulutuksen tasa-arvo sekä työllisyys- ja työmarkkinatilanne
Perustuslakivaliokunta vaihtui sote-valiokuntaan
Kevätistuntokausi on Arkadianmäellä täydessä vauhdissa ja politiikan keväästä on tulossa todella mielenkiintoinen. Niin paljon on isoja asioita päätettävänä. Eduskuntaryhmässä tapahtuneiden muutosten seurauksena siirryin perustuslakivaliokunnasta sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Olen toki tähänkin asti seurannut sote-asioita tiiviisti, sillä olen ollut valiokunnan varajäsen. Sotessa eletään nyt ratkaisevia vaiheita, kun pääsemme käsittelemään maaliskuussa hallituksen esitystä valinnanvapaudesta.
Tiedustelulait eduskuntaan
Toinen iso lainsäädäntöhanke on tiedustelulakeja koskeva paketti. Kyse on kolmesta kokonaisuudesta: siviili- ja sotilastiedustelusta sekä tiedustelutoiminnan valvonnasta. Esitykset edellyttävät perustuslain muuttamista. Suurin huomio julkisuudessa on keskittynyt siviilitiedusteluun. Sillä tarkoitetaan suojelupoliisin suorittamaa tiedonhankintaa ja tiedon hyödyntämistä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi, ylimmän valtiojohdon päätöksenteon tukemiseksi ja muiden viranomaisten lakisääteisiä kansalliseen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä varten. Nykyisin tietoa voidaan hankkia vain, jos epäillään yksittäistä henkilöä yksittäisestä konkreettisesta rikoksesta Suomesta. Jatkossa tietoa olisi mahdollista hankkia myös kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, joka ei ole rikos tai joka tapahtuu ulkomailla ja jonka taustahenkilö tai taho ei ole vielä tiedossa.
Hallitus on ehdottanut, että eduskunta käsittelisi perustuslain muutosesityksen kiireellisessä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Suomen turvallisuustilanteen muutokset ja tarve varautua kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan muodostavat sellaisen poikkeuksellisen tilanteen, jossa perustuslain kiireelliselle muuttamiselle on välttämätön tarve tiedusteluviranomaisten asianmukaisten toimivaltuuksien säätämiseksi. Suomen viranomaisten tiedustelutoimivaltuudet ovat kansainvälisesti vertailtuna jäljessä muuta eurooppalaista kehitystä.
Oikeusturvakysymykset ovat salaisen tiedonhankinnan luonteesta johtuen korostetun tärkeitä niin toimenpiteiden kohteiksi joutuvien asianosaisten ja sivullisten kannalta kuin ylipäätään koko oikeudellisen järjestelmän uskottavuuden kannalta. Kansalainen voi esityksen mukaan saada tiedon itseään koskeneesta tiedusteluoperaatiosta. Supon on ilmoitettava tiedustelun kohteelle viipymättä sen jälkeen, kun tiedustelun tarkoitus on saavutettu. Tietyin edellytyksin tästä voidaan luopua, mikäli tuomioistuin antaa tälle luvan. Kansalaisella on myös oikeus tehdä tutkimispyyntö tiedusteluvaltuutetulle, mikäli tämä kokee olevansa tai olleensa tiedustelun kohteena.
Tiedustelutoimintaa on tietysti myös valvottava. Ylimpien laillisuusvalvojien lisäksi tulossa on uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu, joka valvoo tiedustelutoimintaa reaaliaikaisesti. Valtuutetulla tulee olemaan laajat tiedonsaantioikeudet ja oikeus saada selvityksiä viranomaisilta ja muilta julkista hallintotehtävää hoitavilta. Tiedustelun parlamentaarisesta valvonnasta tulee huolehtimaan tiedusteluvalvontavaliokunta, joka on osa eduskunnan valiokuntalaitosta.
Äitiyslakia koskeva kansalaisaloite
Tällä viikolla toisessa käsittelyssä on lakivaliokunnan mietintö äitiyslakia koskevasta kansalaisaloitteesta. Laki tarkoittaa isoa parannusta kahden äidin perheiden tasa-arvoon ja lasten oikeuksiin. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa heti syntymästä lähtien. Laki tulee turvaamaan naisparille syntyvän lapsen oikeudellisen aseman alusta alkaen. Näin ollen naisparien ei tarvitse adoptoida ”omaa lastaan” tämän syntymän jälkeen. Tämä ei vaikuta vanhemmuuteen käytännössä muuten.
Perhevapaauudistus kaatui
On valitettavaa, että perhevapaiden uudistaminen ei edennyt vielä tällä vaalikaudella. Kokoomus olisi ollut valmis uudistukseen työllisyyden, tasa-arvon ja naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi. Toivon ja uskon että seuraava hallitus pääsee asiassa eteenpäin. Kokoomuksesta asia ei ainakaan jää kiinni.
Välikysymys koulutuksen tasa-arvosta
Tänään (28.2.) hallitus vastaa välikysymykseen koulutuksen tasa-arvosta. Suurin osa opposition esittämistä eriarvoisuusväitteistä kohdistuu peruskoulutuksen tasa-arvoon ja laatuun. Tällä hallituskaudella peruskoulujen perusrahoituksesta, eli kuntien valtionosuuksiin ei ole kohdistettu säästöjä. Edellisen kerran niistä leikkasivat SDP:n ministerit edellisellä hallituskaudella. Tällä hallituskaudella mahdollisuuksien tasa-arvoa on suomalaisessa koulutusjärjestelmässä edistetty monin tavoin. Tärkeimpinä teemoina tässä ovat varhaiskasvatukseen panostaminen, opettajien ja lastentarhanopettajien koulutukseen panostaminen sekä peruskoulujen tasa-arvorahoituksen kasvattaminen.
Työllisyys- ja työmarkkinatilanne
Työllisyys on kehittynyt onneksi viime aikoina hyvin myönteisesti. Jopa niin hyvin, että hallituksen vaalikaudelle asettaman työllisyystavoitteen saavuttaminen näyttää todennäköiseltä. Satakunnassa työllisyysaste on kehittynyt pitkällä aikavälillä koko maata paremmin. Hallituksen toimet ovat vauhdittaneet myönteistä kehitystä, mutta selvää on, että työtä täytyy jatkaa, jotta pohjoismainen työllisyyden taso saavutetaan. Myös työmarkkinaneuvottelut ovat edelleen käynnissä, mutta maan hallitus ei ole niissä osapuoli. On tärkeää antaa neuvottelijoille työrauha.
Tässä kaikki tällä kertaa. Aurinkoista talven jatkoa!
Jaana