Tekoälyä vaalikoneisiin ja äänestäjät uurnille?
Seuraavat europarlamenttivaalit pidetään 9.6.2024 ja ehdokkaita ilmaantuu viikoittain. Perinteisesti nämä vaalit on koettu etäisiksi ja äänestysaktiivisuus on ollut alhainen. Auttaisiko äänestäjiä, jos tekoäly suosittelisi ehdokasta äänestäjän kysymysten pohjalta?
Ensimmäisen vaalikoneen Suomeen toi YLE vuoden 1996 eurovaaleissa. Alkuvarovaisuuden jälkeen vaalikonetta käyttää nykyään ehdokkaan valinnassa jo yli puolet suomalaisista. Vaalikoneet vertaavat kätevästi ehdokkaiden ja äänestäjän näkemyksiä, mutta vain niiden kysymysten osalta, joita koneen laatijat ovat valinneet. Ne myös pelkistävät monimutkaisia asioita 1-5 -asteikolle eivätkä yleensä ohjaa ehdokasta eikä äänestäjää perehtymään syvällisemmin. Vaalikoneita voidaan siten kritisoida politiikan liiasta yksinkertaistamisesta, vaikka niistä selvää hyötyäkin toki on.
Nykyisten vaalikoneiden rinnalle syntynee lähivuosina ensimmäinen tekoäly-vaalikone. Jo nykyinen tekoälytekniikka pystyy kertomaan kysyjälle ehdokkaiden ajatuksista sen pohjalta, mitä ehdokkaat ovat vuosien varrella sanoneet tai kirjoittaneet. Tarvitaan vain joku taho, joka kouluttaa tekoälyn juuri tällä aineistolla. Silloin äänestäjä voi kysyä tekoälyltä vapaasti, mitä mieltä ehdokkaat ovat olleet jostain hänelle tärkeästä asiasta. Tällaisen tekoäly-vaalikoneen vastaukset pohjautuisivat suoraan siihen, mitä ehdokas todellisuudessa on sanonut tai tehnyt – ei mahdollisesti varovaisiin vaalikonevastauksiin.
Tekoäly-vaalikone saattaisi parhaassa tapauksessa tehdä äänestyspäätöksen tekemisestä helpompaa ja luotettavampaa. Samalla se kuitenkin ulkoistaisi äänestäjän vastuuta nykyistäkin enemmän vaalikoneen kehittäjille. Äänestäjän täytyisi luottaa tekoälyn kouluttajaan siinä, että aineisto olisi puolueettomasti ja laajasti valittu. Tekoäly voidaan myös kouluttaa painottamaan tietynsuuntaisia vastauksia. Pahimmassa tapauksessa tekoäly-vaalikoneista tulisi niitä tarjoavien yritysten väylä ohjailla äänestäjiä haluamiinsa suuntiin.
Nyky-yhteiskunnassa korostuvat nopeatempoisuus ja yksinkertaisten, lyhyiden vastausten kaipuu asioiden syvällisen pohdinnan sijaan. Äänestyspäätökseen olisi hyvä suhtautua päinvastoin: perehtyä huolella asioihin. Äänestäjällä on valtaa, eikä sitä kannata kokonaan ulkoistaa nykyisille tai tuleville vaalikoneille. Edes lähestyvissä eurovaaleissa, joissa valittava EU-parlamentti säätää nykyään jo yli puolet meitä koskevasta lainsäädännöstä.
Otso Huuska
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Rauma
Varapuheenjohtaja, Satakunnan Kokoomus