Korkeakoulujen vaatimustaso: uuden sukupolven haaste vai mahdollisuus?
Korkeakoulutus on ollut tärkeä osa suomalaisten ura- ja elämänpolkuja, sillä se tarjoaa mahdollisuuden syventää osaamista, laajentaa näkökulmia ja rakentaa pohjaa tulevaisuuden työelämälle. Viime vuosina on kuitenkin herännyt keskustelua siitä, onko korkeakouluihin pääsy muuttunut liian vaativaksi. Keskustelun ytimessä on ollut erityisesti vuonna 2020 voimaan astunut todistusvalinta valintakriteerinä, joka on lisännyt lukiolaisten paineita ja muuttanut valintakokeiden painoarvoa.
Todistusvalinnan nousu ja sen seuraukset
Vuonna 2020 tapahtui merkittävä muutos suomalaisten korkeakoulujen valintaperusteissa, kun todistusvalinta astui voimaan ja sen merkitystä lisättiin lähes kaikkien koulutusalojen valintakriteereissä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että ylioppilastutkinnon arvosanoilla on suurempi merkitys kuin koskaan ennen. Suurempi osa korkeakoulujen uusista opiskelijoista valitaan nyt yhteishaussa todistuksen perusteella, kun aiemmin pääpaino oli valintakokeilla.
Muutos valintakriteereissä on herättänyt keskustelua ja myös huolta. Yhä useampi nuori voi joutua korottamaan ylioppilastodistuksensa arvosanoja jopa usean välivuoden ajan päästäkseen haluamalleen alalle. Tilannetta hankaloittavat myös ensikertalaisuuskiintiöt, jotka on huomioitu valintakriteereissä. Huippuarvosanojen tavoittelu on monille kova paikka ja kilpailu niistä on äärimmäisen kovaa. Pitkittynyt hakuprosessi, useat välivuodet ja paine korottaa arvosanoja voivat olla raskaita, mitkä voivat vaikuttaa nuoren tulevaisuuden suunnitelmiin.
Korkeakoulujen vaatimustaso nousussa ja oppimistulokset laskussa
Todistusvalinnan painottamisen myötä vaatimustaso huippuarvosanojen saannissa on kasvanut. Arvosanakynnysehdot joillekin aloille tuntuvat nousevan vuosi vuodelta ylöspäin. Samalla on havaittu huolestuttava kehitys oppimistuloksissa – erityisesti lukemisen vaikeuksissa, jotka lisääntyvät vuosi vuodelta lasten ja nuorten keskuudessa. Tämä herättää kysymyksen, onko korkeakoulujen vaatimustaso realistinen nykyajan nuorille, vai onko se asetettu liian korkealle?
Välivuodet voivat olla nuorelle raskaita ja ne saattavat vaatia nuorilta paljon sekä taloudellisesti että henkisesti. Usein kovan opiskelumäärän lisäksi nuoren on tehtävä osa-aikatöitä, huolehdittava hyvinvoinnistaan sekä ylläpidettävä sosiaalisia suhteitaan. Tämä voi olla nuorelle raskas taakka ja jotkut saattavat jopa luopua unelmistaan, jos vaatimukset tuntuvat liian suurilta.
Välivuosien hyödyt ja hakujärjestelmän kehityssuunnat
Välivuosilla on myös positiivinen puolensa. Ne voivat tarjota nuorille mahdollisuuden tutkia itseään ja kiinnostuksen kohteitaan. Työkokemus, matkustaminen ja henkilökohtainen kasvu voivat antaa arvokasta näkökulmaa ja kypsyyttä, mitkä tukevat nuoria myöhemmin opinnoissa ja työelämässä. Välivuodet eivät siis välttämättä ole menetettyä aikaa, vaan ne voivat olla hyödyllinen osa nuoren kehitystä.
On myös tärkeää huomata, että koulutusjärjestelmää on pyritty kehittämään myönteiseen suuntaan. Esimerkiksi mahdollisuus korottaa rajattomasti ylioppilastodistuksen arvosanoja antaa nuorille uusia tilaisuuksia päästä haluamaansa koulutukseen. Lisäksi vuonna 2023 hallitus päätti lisätä yhteishaussa korkeakoulujen aloituspaikkojen määriä. Tämä on askel oikeaan suuntaan, sillä se antaa yhä useammalle mahdollisuuden aloittaa korkeakouluopinnot ilman pitkittynyttä odotusta.
Onko vaatimustaso sittenkin vain uuden ajan haaste?
On ymmärrettävää, että nykyinen valintajärjestelmä voi tuntua haastavalta. Kilpailu on kovaa ja paineet onnistua heti ensiyrittämällä suuret. Haasteet voivat toisaalta myös kasvattaa ja opettaa. Kova työ, sinnikkyys ja tavoitteellisuus ovat ominaisuuksia, joita arvostetaan. Kun opiskelupaikka on vihdoin vastaanotettavissa, se voi tuntua entistäkin arvokkaammalta juuri siksi, että sen eteen on tehty paljon töitä.
Lopulta kysymys siitä, onko korkeakouluihin pääsystä tehty liian vaativaa, on monisyinen. Onko kyseessä liian korkea rima, vai onko tämä osa yhteiskunnan ja työelämän muutosta, johon meidän on sopeuduttava? Keskustelua aiheesta on tärkeää jatkaa, ja nuoria on tuettava heidän poluillaan. Vaikka tie saattaakin välillä tuntua pitkältä ja kivikkoiselta, sen päässä odottava palkinto voi olla sen arvoinen.
Elli-Maria Koivula
Satakunnan Kokoomuksen piirihallituksen jäsen
Nakkilan Kokoomus ry.n hallituksen jäsen
Nakkilan Nuorisovaltuuston puheenjohtaja