Mikä ihmeen Keräämö?
Kirjoitus julkaistu Satakunnan Viikossa 17.4.2024
Uusi jätelaki astui voimaan 19.7.2021, mutta vasta tänä vuonna lakiuudistus alkaa todella konkretisoitua kuluttajille. Uudistuksen myötä tapahtunut jätteenkuljetuksen sosialisointi on aiheuttanut kiivasta keskustelua monissa talouksissa. Uudella jätelailla sosialisoitiin jätteenkuljetus yksityisiltä yrityksiltä kuntien omistamalle in-house-yhtiö Keräämö Oy:lle.
Jätteenkuljetuksen siirtyminen julkiselle sektorille herättää kysymyksiä muutoksen vaikutuksista ympäristöön, talouteen sekä erityisesti palvelun laatuun.
Yksi suurimmista huolenaiheista on tehokkuus ja palvelun laatu. Julkisen sektorin monopoli kuihduttaa kilpailun, mikä heikentää kannustimia parhaan mahdollisen palvelun tarjoamiseen. Asiasta on jo kokemusta, esimerkiksi Keräämön paperinkeräyksen osalta.
Yksityiset pk-yritykset ovat usein motivoituneita parantamaan palvelujaan, kun oma menestys riippuu niistä. Tähän mekin olemme Satakunnassa tottuneet, kun tosiasiallinen kilpailu on auttanut pitämään jätteenkuljetuksen hinnat kurissa ja palvelun laadun hyvänä.
Nyt yksittäisillä talouksilla ei enää ole mahdollisuutta jätteenkuljetuspalvelujen kilpailuttamiseen. On tyydyttävä Keräämön palvelun tasoon ja hinnoitteluun. Kuluttajilla oli aiemmin tärkeä rooli jätehuollon palvelujen kilpailuttamisessa, mikä toimi erittäin hyvin. Kuluttaja itse on palveluidensa paras kilpailuttaja.
En keksi yhtään järkevää syytä toimivan järjestelmän romuttamiselle. Mieleen nousevat ainoastaan aatteelliset syyt.
Jätteenkuljetuksen sosialisoinnilla on suuri merkitys myös alueen jätteenkuljetusyrityksille. Niiden toiminta tulee vääjäämättä kutistumaan, kun resursseja osallistua Keräämön tarjouspyyntöihin kohtuuttomien tarjouspyyntöehtojen ja jätteenkeräysalueiden koon takia ei ole. Vain isot monikansalliset yhtiöt täyttävät Keräämön laatuvaatimukset, nekin käytännössä vain paperilla.
Toimillaan Keräämö poissulkee kilpailutuksesta paikalliset vuosikymmeniä toimineet jätteenkuljetusyritykset. Tänä vuonna biojätteen keräyksen Keräämön alueella alkoi hoitaa Verdis Oy. Verdis Groupin omistavan ranskalaisen Cube Infrastructure Managersin rahaston koko on 1,3 miljardia euroa. Kyseinen yritys voi pääomiensa varjolla tehdä vuosia tappiota, siivoten paikalliset yritykset pois pelistä. Ensi vuonna Keräämön kilpailutuksen kohteena ovat todennäköisesti yksityistalouksien sekajätteet. Nähtäväksi jää, mikä monikansallinen yhtiö voittaa kilvan.
Jätelakiuudistuksen tuloksena on kustannusten nousu ja laadun heikkeneminen. Kustannukset nousevat jo siksikin, että jälleen rakennettiin uusi väliporras kuluttajan ja jätteenkuljetusyrityksen väliin. Lisäksi Keräämön monopoliasema mahdollistaa roska-astioiden tyhjennyshintojen korotuksen, jos bisnes ei kannata. Tästäkin on kokemusta, kun julkinen sektori on ruvennut tekemään bisnestä in-house-yhtiöillä.
Juha Hernberg
Satakunnan Kokoomuksen piirihallituksen jäsen