Kansanedustaja Matias Marttisen piirikirje Satakunnan Kokoomuksen jäsenille

Kansanedustaja Matias Marttisen piirikirje Satakunnan Kokoomuksen jäsenille

Arvoisat Satakunnan Kokoomuksen jäsenet

 

Valtatie 8:lta poistuu viimein paha pullonkaula

Valtion neljännessä lisätalousarvioesityksessä rahoitusta ohjattiin myös infrahankkeisiin, mitkä ovat tässä taloussuhdanteessa perusteltuja. Vt 8:n risteysalue Eurajoella sai 27,1 miljoonan rahoituksen.

Rahoitus on pitkän ja huolella suunnitellun työn tulos. Tästä työstä pitää kiittää paitsi Satakuntaliittoa ja alueen kuntia, myös maakunnan kansanedustajien hyvää yhteistyötä. Vaikuttamistyötä eduskunnassa on tehty tarmokkaasti vuosien ajan. Itse olen työskennellyt asian parissa erityisesti eduskunnan Kasitie-verkostossa, jonka varapuheenjohtajana toimin.

Kasitie on länsirannikon tärkein liikenneväylä. Meillä ei ole korvaavaa raideyhteyttä, joten valtatien merkitys korostuu. Väylä on merkittävä myös Porin ja Rauman satamien näkökulmasta. Satakunta on maamme suurimpia vientimaakuntia. Yhteydet satamiin pitää olla kunnossa.

Työ kasitien eteen jatkuu. Tiesuunnitelmia laaditaan parhaillaan kasitielle Porin päähän VT2 ja VT8 risteysalueille.  Porin hanke on valmis käynnistettäväksi seuraavina vuosina. Tätä hanketta viemme parhaillaan eteenpäin.

 

Hallituksen lisäbudjetti lisää rajusti lastemme velkataakkaa

 

Eduskunta aloittaa tiistaina vuoden neljännen lisäbudjetin käsittelyn. Lisätalousarvio on kooltaan mittava, yhteensä 5,5 miljardia euroa. Sen myötä valtion tämän vuoden velanotto kasvaa jo 18,8 miljardiin euroon.

Lisäbudjetissa ohjataan varoja koronakriisin vaikutusten kattamiseen terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Lisätukea ohjataan vaikeuksissa oleville yrittäjille ja yrityksille uuden yleistuen avulla. Liikennehankkeita käynnistetään elvyttävinä hankkeina. Ne ovat perusteltuja tilanteessa, jossa taloutemme on supistunut rajusti.

Koronakriisin varjolla hallitus on nyt kuitenkin sysäämässä satoja miljoonia kohteisiin, joilla ei ole mitään tekemistä akuutin kriisin hoitamisen tai tehokkaiden elvytystoimien kanssa.

Aikaisemmin lisäbudjettineuvottelut ovat olleet niukkuuden jakamista. Vain välttämättömiin tai erittäin hyvin perusteltuihin kohteisiin on ohjattu määrärahaa. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että ministeriöt saivat hallitukselta ennenaikaisen joululahjan mittavina lisämäärärahoina.

Ministeriöt pyrkivät aina maksimoimaan omat määrärahansa budjettineuvotteluissa. Valtiovarainministerin tärkein tehtävä on vaalia julkisen talouden kestävyyttä ja puolustaa veronmaksajien etua. Valtiovarainministeri tekee esityksen siitä, mitä menoja voidaan puoltaa budjettiin ja mitä taas ei. Samalla valtiovarainministerin tulee huolehtia siitä, että tarvittavat päätökset työllisyyden parantamiseksi ja budjetin tulopohjan turvaamiseksi tehdään.

Siksi hämmästelen valtiovarainministeripuolue keskustan toimintaa. Keskusta hylkäsi neuvotteluissa vastuullisen taloudenpidon ja tuki vasemmistopuolueiden mittavia menolisäyksiä.

Valtiovarainministeripuolueen kädenjälki näkyy vain päätöksessä, jonka mukaan hallitus asettaa budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 työllisen tavoite. Kirjaus näyttää pelkältä kaukaiselta haaveelta, sillä hallitus ei ole kyennyt ensimmäisen vuotensa aikana tekemään yhtään konkreettista työllisyyttä parantavaa uudistusta.  Valmistelu on haudattu kolmikantatyöryhmiin, eikä työllisyysuudistuksista ole yksimielisyyttä hallituksen sisällä.

Keskusta siis kuittasi miljardien löperöt menolisäykset ja sai vastineeksi työllisyystavoitteen, jonka toteuttamiseksi hallituksella ei ole suunnitelmaa eikä yhtään konkreettista päätöstä tehtynä.

Tätä ei voi millään kutsua vastuulliseksi taloudenpidoksi.

 

 

Hyvää kesää! Pysytään terveinä.

Matias Marttinen, kansanedustajasi

Kotisivut: https://matiasmarttinen.fi/

Facebook: https://www.facebook.com/MarttinenMatias

Twitter: https://twitter.com/MatiasMarttinen

Instagram: https://www.instagram.com/matiasmarttinen