KOLUMNI: Vähemmistöhallitus ei olisi huono vaihtoehto

6.8.2025, Rauma

Hallituksen voisi olettaa edistävän suomalaisten kannattamia asioita, onhan sillä oltava vaaleissa valitun eduskunnan enemmistön tuki. Näin ei silti aina käy. Hallitusohjelmaa muodostettaessa äänekäs vähemmistö saa usein omia marginaalisia asioitaan läpi tai pysäyttää enemmistön kannattamia hankkeita.

Uusin esimerkki on keskustelu Palestiinan valtion tunnustamisesta. Eduskunnan laaja enemmistö yhdessä tasavallan presidentin kanssa kannattaa tunnustamista, kuten mielipidekyselyjen mukaan noin 2/3 asiaan kantaa omaavista suomalaisista. Silti tunnustaminen takkuaa, koska sitä vastustava vähemmistö (PS + KD) sattuu olemaan hallituksessa.

Sekä Marinin, että nykyistä Orpon hallitusta on kuvattu toteamalla, että kyseessä ei ole rakkausavioliitto. Jotkin asiat hallituspuolueita yhdistävät, mutta paljon on myös kysymyksiä, jotka ovat lähinnä yhden puolueen hallitusohjelmaan haluamia, ja joihin muut ovat suostuneet pitkin hampain saadakseen omia asioitaan eteenpäin.

Kaltaiseni kokoomuslainen on voinut kuluneiden kahden vuoden aikana iloita työmarkkinauudistuksista, mutta samalla tuskastunut, kun ilmastotoimet eivät etene riittävää tahtia ja maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä joudutaan ratkomaan väestönvaihdosta puhuvien rasistien kanssa. Moni niin nykyisessä, kuin Marinin hallitusohjelmassa olleista asioista onkin sellainen, että sitä kannattaa tosissaan vain osa hallituksesta ja vapaasti äänestettäessä eduskunnan enemmistö ei antaisi sille tukeaan.

Euroissa mitattavissa kysymyksissä kompromisseja on helppo tehdä, mutta identiteettipoliittiset kysymykset ovat nousseet monille taloutta tärkeämmiksi. Palestiinaa ei voi tunnustaa puoliksi. Toisiinsa liittymättömät asiat muodostavat kaupankäynnin pelinappuloita hallitusneuvotteluissa ja tuloksena syntyvä hallitus voi päätyä kannattamaan varsin pienenkin puolueen ajamaa yksittäistä asiaa.

Voisiko epävakaaksi mielletty vähemmistöhallitus olla kokeilemisen arvoinen vaihtoehto? Hallituksessa olisi esimerkiksi kaksi samanhenkistä vaaleissa menestynyttä puoluetta. Automaattisen enemmistön puuttuessa hallitus joutuisi muovaamaan politiikkaansa joka asiassa niin, että oppositiosta löytyisi riittävä tuki. Tämä voisi johtaa laajaan ja eri näkökantoja arvostavaan sivistyneeseen keskusteluun ja estää kuplautumista, oli kyse sitten vihervasemmistosta, oikeistosta tai konservatiiveista. Ajaisiko vähemmistöhallitus eduskunnan enemmistön aidosti kannattamia asioita – yksittäisten puolueiden aikaansaamien hallitusohjelmakirjausten sijaan?

Otso Huuska

Rauman kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kok.)

Satakunnan Kokoomuksen varapuheenjohtaja