Kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesolan kuukausikirje

– aiheina valinnanvapaus, lisätalousarvio, ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto, kiinteistövero ja perustuslaki

 

Valinnanvapaus on koko sote- ja maakuntauudistuksen mullistavin osa

Ymmärrän hyvin, että moni alkaa olla jo täysin kyllästynyt sotesta puhumiseen. Onhan uudistusta yritetty saada aikaan jo vuosia. Joka tapauksessa uudistus etenee ja olemme hyvällä polulla palveluiden saatavuuden parantamisessa. Valinnanvapautta sote-palveluissa koskeva lakiesitys saatiin lausuntokierrokselle ja eduskunnan käsittelyyn lakien pitäisi tulla ensi maaliskuussa. Ideana on, että valinnanvapaus toteutuu perustason palveluissa ja soveltuvin osin erityistasolla. Toisin kuin jotkut väittävät, erikoissairaanhoitoa ei siis olla romuttamassa. Valinnanvapaus on tärkeä, koska sen avulla voimme turvata kaikille kansalaisille pääsyn lääkärille ilman kohtuuttoman pitkää jonottamista. Laaja ja monipuolinen tuottajaverkko mahdollistaa asiakkaalle valinnanvapauden tosiasiallisen toteutumisen. Näin vahvistamme peruspalveluita ja turvaamme lähipalvelut. Tuottajien välinen kilpailu laadusta koituu asiakkaan eduksi.

Lisätalousarviosta rahaa mm. viljelijöille ja koulutukseen

Muutama nosto hallituksen vuoden kolmannesta lisätalousarviosta. Osaavan työvoiman tarpeeseen hallitus vastaa esittämällä 10 miljoonan euron lisämäärärahaa kohdennettavaksi korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen. Hyvän talouskehityksen vuoksi avoimien työpaikkojen ja erityisesti erikoisosaamista vaativien työpaikkojen määrä on työllisyyskehityksen vuoksi kasvussa. Joillakin alueilla on jo nyt pulaa uuden teknologian osaajista, joten tämä lisäsatsaus on hyvin perusteltu.

Satakunnan tavoin ympäri maata vuosi on ollut sääolosuhteista johtuen monille viljelijöille poikkeuksellisen vaikea. Tästä johtuen viljelijöitä tuetaan yhteensä 25 miljoonalla eurolla. Varat on tarkoitus osoittaa viljelijöille energiaveron palautusjärjestelmän kautta EU-lainsäädännön puitteissa. Lisäksi valtiovarainministeriö perustaa työryhmän selvittämään vakuutusmaksuveron huojennusta satovahinkovakuutusten osalta.

Lakialoite työvoiman saatavuusharkinnan poistamiseksi

Eduskunnassa on tehty lakialoite, jossa ehdotetaan ulkomaalaislakia muutettavaksi siten, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleviin, Suomessa työlupaa hakeviin sovellettavasta, ns. työvoiman saatavuusharkinnasta luovuttaisiin. Nykyisin ennen työntekijän oleskeluluvan myöntämistä tulee työ- ja elinkeinotoimiston selvittää, onko työmarkkinoilla saatavilla kohtuullisessa ajassa tarkoitettuun työhön sopivaa työvoimaa sekä huolehtia, ettei työntekijän oleskeluluvan myöntäminen estä työmarkkinoilla jo olevan työvoiman työllistymistä. Mitä tästä sitten pitäisi ajatella? Ensinnäkin, on hyvä huomata, että saatavuusharkinnan rooli työvoiman määrän sääntelyssä on vähäinen. Vuonna 2016 näitä TE-toimiston päätöksiä tehtiin yhteensä 8186 kun Suomen työmarkkinoilla on yhteensä n. 3,5 miljoonaa työikäistä ihmistä. Ei ole olemassa näyttöä siitä, että maahanmuuttajien työllistyminen heikentäisi kantaväestön tai maassa jo olevien työllistymismahdollisuuksia. Lisäksi ei ole myöskään syytä olettaa, että saatavuusharkinta vaikuttaisi oleellisesti suomalaiseen palkkatasoon. Koska työvoiman saatavuusharkinta vastaa huonosti tai ei lainkaan niihin tavoitteisiin, joita varten se aikanaan luotiin, kannatan tehtyä aloitetta.

Kiinteistöveron korotuspäätöksestä luopuminen oli hyvä asia

Hallitus teki hyvän päätöksen luopuessaan kiinteistöveron alarajan nostosta. Alun perin tarkoituksena oli alarajan nostolla osittain kompensoida kunnille varhaiskasvatusmaksujen alennus, mutta nyt kun kiinteistöveron tuotto on kehittymässä hyvin ilman lakimuutostakin, on perusteltua luopua alarajan nostosta. Kokoomus suhtautuu kriittisesti kaikkiin veronkorotuksiin ja lähtökohta on, ettemme koskaan aja veronkorotuksia vain korotusten vuoksi. Taustalla on oltava aina hyvin painava peruste.

Perustuslaki-keskustelu perustuslakivaliokunnan jäsenen silmin

Viime aikoina on käyty kovaa keskustelua perustuslaista ja sen tulkinnasta. On kuultu puheenvuoroja, joissa on vaadittu kansanedustajista koostuvan valiokunnan tilalle perustuslakituomioistuinta. Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja ei-juristina olen täysin tietoinen perustuslain tulkinnan haasteellisuudesta. Minusta valiokunnan suorittama etukäteisvalvonta on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin perustuslakituomioistuimen jälkikäteisvalvonta. On myös kysytty, onko valiokunnan kuulemilla valtiosääntöasiantuntijoilla liikaa valtaa. Voin kuitenkin vakuuttaa, että viime kädessä perustuslakivaliokunta tekee päätökset, eivät asiantuntijat. Erilaisten näkökulmien huomioimiseksi mahdollisimman kattavasti, kuultavien asiantuntijoiden joukkoa on pyritty viime aikoina laajentamaan.

Tässä lokakuun kuulumiset. Mukavaa alkavaa marraskuuta kaikille!
Terveisin
Jaana

Kategoriat: Uutiset

2 kommenttia artikkeliin “Kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesolan kuukausikirje
  1. Seppo Virkkula sanoo:

    Tuossa työvoiman saatavuusharkintajutussa on aivan selvä looginen ajatusvirhe. Siitä, että nykyään saatavuusharkinnan kautta tehdään vain muutamia tuhansia päätöksiä vuodessa, ei voida mitenkään järkevästi tehdä sellaista johtopäätöstä, että kyseessä olisi vähämerkityksellinen tekijä. Saatavuusharkinnan poisto nimittäin voi toimia todella voimakkaana vetovoimatekijänä kehitysmaista tapahtuvaan massamuuttoon, jolloin muka töiden perässä muuttavien määrä nouseekin saatavuusharkinnan puuttumisen myötä esimerkiksi kymmen- tai satakertaiseksi, koska siitä saadaan hyvä veruke päästä maahan. Esimerkiksi Ruotsissa tiedetään, että tällaisia näennäistyöpaikkoja, joista nämä kehitysmaista tuklevat ovat jopa itse joutuneet tosiasiassa salaa maksamaan, on alkanut ilmestyä yhä enemmän ajan mittaan. Ja sitten kun on päässyt tällaisella keinolla maahan, voikin tekaistut työt loppua lyhyen ajan päästä, mutta maasta karkottaminen ei useinkaan onnistu, vaan luvassa on kenties loppuelämän kestävä altus sosiaalituilla tai kenties turvapaikkahakemuksen jättäminen.

  2. Hei Seppo!
    Kiitos palautteesta. Asia ei tule näillä näkymin etenemään, koska sille ei ole hallituksen kaikkien puolueiden tukea.
    Saatavuusharkinnan poistaminen ei ole Suomen työmarkkinoiden suurimpia ongelmia, mutta sen poistamiselle on olemassa hyviä perusteluita.
    Ruotsissa saatavuusharkinta poistettiin vuonna 2007, ja ulkomaisen työvoiman helpottunut rekrytointi on ollut maan hyvän työllisyyskasvun yksi selittävä tekijä. Ruotsin nykyinen sosialidemokraattinen hallitus arvioi uudistusta hiljattain uudelleen ja päätyi siihen, että saatavuusharkinnan poisto oli viisas ratkaisu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *