Kuntatalous ja lääkkeet sen tervehdyttämiseksi

Jo useamman vuoden on saatu seurata kuntien talouksien hiipumista ja velkataakan kasvua. Nämä ovat johtaneet niin erilaisten veroprosenttien nousuihin, kuin palveluiden karsimiseenkin rajulla kädellä. Siltikään näihin toimenpiteisiin ei tarvitsisi aina lähteä, kunhan vain osattaisiin kohdentaa säästötavoitteet oikeisiin kohteisiin.

Itselleni on luontevinta käyttää mallikuntana Euraa, asunhan itsekin siellä. Asiat ovat kuitenkin helposti kopioitavissa muihinkin kuntiin.

Jos luottamuselin antaa kunnan virkamiesjohdolle säästötavoitteet, eivät virkamiehet lähde niitä säästöjä virkamiehistä hakemaan, vaan suorittavasta portaasta. Tällöin tulilinjalle tulevat opettajat, koulunkäyntiavustajat, sairaanhoitajat, siivoajat, yms. suorittavaa työtä tekevät.  Tämä puolestaan tarkoittaa palveluiden heikkenemistä ja pahimmillaan loppumista. Ensimmäiseksi tällaisessa tilanteessa pitäisi siivota pääministeri Sipilänkin esiin nostama hallintohimmeli. Siellä ne kovapalkkaisimmat kunnan palveluksessa olevat kuitenkin istuvat. Vai onko aina välttämätöntä olla apulais- sitä ja apulais- tätä johtajaa tai päällikköä?

Toisena epäonnistuneena vaihtoehtona voidaan pitää lomautuksia ( Eurassa ei tähän onneksi ole lähdetty isossa mittakaavassa ). Saadaanhan niillä hetken säästöt aikaiseksi, mutta mitäs seuraavana vuonna? Panokset pitäisi laittaa henkilöstön pysyvään vähenemiseen. Helpoin konsti tähän on puuttua poissaoloihin. Esimerkiksi Euran kunnassa sairauspoissaoloja vuonna 2013 oli yli 11000 päivää, tehden sairauspoissaoloina 50 henkilötyövuotta. Tämä puolestaan aiheuttaa maksimissaan n. 2,5 M€ sijaisten muodossa ja päälle voi laskea vielä lääkäreiden kulut, sekä esimiesten hukattu työaika.  Työhyvinvointiin näkyvästi panostamalla, olisi suuriakin säästöjä saatavilla nopealla aikajänteellä. Loistavana esimerkkinä voidaan käyttää Eurajoen kuntaa, joka panostaa työhyvinvointiin ja puolitti sairauspoissaolot yhden vuoden aikana! Säästö on melkoinen.

Kolmantena suurena ongelmana voidaan pitää kuntien järjettömän suurta kiinteistökantaa ja niiden päästämistä vuosien saatossa luvattoman huonoon kuntoon. Järjestään jokaisessa kunnassa painitaan samojen ongelmien kanssa. Milloin katot vuotavat tai jostain löytyy hometta. Monet näistä vioista juontaa juurensa 70- ja 80- luvuille, kun rakennettiin miten rakennettiin. Kuitenkin joukkoon mahtuu esimerkiksi Eurassa useitakin kohteita, joita on kunnan teknisen toimen valvomana korjattu vuosien saatossa ja nyt todetaan korjausten menneen täysin mönkään. Kenen on vastuu? Asiat valitettavan usein ohitetaan olan kohautuksella ja todetaan, että anotaan lisärahaa budjettiin, jotta korjaukset saadaan jällen kerran tehtyä.

Mielestäni kunnan johtaville virkamiehille pitäisi antaa selvät tavoitteet ja päämäärät. Jos niihin ei päästä, niin silloin olisi valtuuston aika pohtia henkilön sopivuutta kyseiseen tehtävään. Niin yritysmaailmassa tehdään.

 

Vesa Koski

Tuleva kunnallisvaaliehdokas Eurassa
Kokoomuksen piirihallituksen jäsen

 

Lisätietoja:

Kategoriat: kirjoitukset, Uutiset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *