Kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesolan kuukausikirje

– aiheina varjobudjetit, EU:n tulevaisuus, välikysymys ja sisäilmaongelmat

 

Opposition varjobudjetit ovat toiveiden tynnyreitä
Eduskunnan syyskauden suurin urakka on valtion talousarvion käsittely. Perinteisesti oppositioryhmät julkaisevat omat vaihtoehtonsa hallituksen esitykselle. Näitä ns. varjobudjetteja käsiteltiin eduskunnan suuressa salissa pari viikkoa sitten. Suurimman oppositiopuolue Sdp:n esitys sisältää paljon hyviä ja kauniita asioita. Kaikkea kivaa kaikille. Valitettavasti tulopuoli demareiden esityksessä on höttöisellä pohjalla. Menolisäykset katettaisiin mm. harmaan talouden torjunnalla ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) ryöväämisestä saatavilla tuloilla. Tosielämässä budjettia ei kuitenkaan voi rakentaa mielikuvitusrahan varaan.

Myös vihreiden esityksessä on kannatettavia esityksiä, mutta varjobudjetin perusongelmaksi muodostuu näiden lisäysten rahoitus. Tulopuolella on paljon elementtejä, joiden tuottoarviot ovat hyvin epävarmat. Esim. harmaan talouden vastaiset toimenpiteet sekä sokerivero. Vihreät kiristäisivät palkansaajien verotusta ensi vuonna. Tämä heikentäisi ostovoimaa sekä vähentäisi työnteon kannustimia ja työllisyyttä.

Eduskunta keskusteli EU:n tulevaisuudesta
Viikko sitten käytiin keskustelu pääministerin ilmoituksesta EU-politiikasta. Unioni on kovan muutospaineen edessä. Unionilla on tulevaisuutta niin kauan, kun kansalaisilla on siihen luottamusta. Luottamus taas riippuu siitä, kykeneekö EU vastaamaan kansalaisten tarpeisiin. Tämän takaamiseksi EU:n täytyy pystyä uudistumaan. Kokoomus lähtee siitä, että Suomen paikka ei ole keskitiellä, vaan etujoukoissa vaikuttamassa unionin tulevaan kehitykseen. Myönteinen suhtautuminen Euroopan unioniin ei kuitenkaan tarkoita kritiikitöntä alistumista. Kun jokin ehdotus ei meitä miellytä, se on voitava sanoa. Itse toin keskustelussa esiin myös sosiaalisen Euroopan kehittämisen tärkeyttä. Unionin on toimittava myös syrjäytymisen ja osattomuuden ehkäisemiseksi. Se on myös keino lisätä kansalaisten luottamusta unioniin ja estää populismin ja ääriajattelun leviämistä. Komissio on toimikautensa alusta alkaen esittänyt useita lainsäädäntöehdotuksia ns. sosiaalisen pilarin toteuttamiseksi EU:n tasolla. Pilarissa on kyse uusien ja entistä tehokkaampien oikeuksien antamisesta kansalaisille.

Opposition välikysymys eriarvoistumisesta
Sosialidemokraattinen, Vihreä ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on jättänyt välikysymyksen eriarvoistumisesta. Hallitus antaa vastauksensa 7.12. Opposition väitteet siitä, että hallitus suosisi vain suurituloisia eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Esimerkiksi tuloerot eivät tilastojen mukaan ole kasvaneet viime vuosina. Suurin eriarvoisuus Suomessa on työllisten ja työttömien välillä. Aivan liian moni suomalainen on edelleen vailla työtä. Vaikka kehitys on nyt hyvää, emme ole ilman lisätoimia pääsemässä tavoiteltuun 72 prosentin työllisyysasteeseen tällä hallituskaudella. Tuokin taso on vielä kaukana pohjoismaisesta tasosta.

Suomi on useimpiin muihin Euroopan unionin jäsenmaihin verrattuna tasa-arvoinen yhteiskunta – ja keskimäärin Suomessa on useimmilla ihmisillä elämän edellytykset kohtuullisella tasolla. Kuitenkaan elintason, elämänlaadun ja elämäntapojen parantuminen ei ole ulottunut kaikkiin. Hallitus on tammikuussa tänä vuonna asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on hakea uusia toimintatapoja ja keinoja yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämiseksi nykyisen menokehyksen puitteissa ja julkisia menoja lisäämättä.

Professori Juho Saaren johdolla toimiva työryhmä tulee esittämään pariakymmentä toimenpide-ehdotusta eriarvoisuuden vähentämiseksi, joista työryhmän mielestä tulisi linjata lähivuosina. Lisäksi työryhmä painottaa eriarvoisuuden torjumisen ja vähentämisen tärkeyttä useiden valtioneuvostossa käynnissä olevien hankkeiden osana sekä tekee suosituksia sosiaali- ja terveyspolitiikan ohjaukseen ja linjauksiin. Työryhmä jättää loppuraporttinsa maaliskuussa 2018.

Sisäilmaongelmiin pitää vihdoin löytää ratkaisu
Tällä viikolla keskustelimme myös sisäilmaongelmista Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelman käsittelyn yhteydessä. Käytin salissa puheenvuoron, jossa korostin, että ohjelma todellakin tarvitaan. Ongelma on laaja ja koskettaa tuhansia suomalaisia. Sisäilmaongelmiin liittyy runsaasti tutkimuksen ja hoidon tarvetta sekä sairauspoissaoloja. Paitsi, että nämä sairauspoissaolot ovat inhimillistä kärsimystä kyseisille henkilöille, niistä aiheutuu myös työnantajille kustannuksia ja todennäköisesti myös työtehon laskua. Ongelmana on ollut se, että näitä ongelmia on selvästi vähätelty. Toivon, että nyt tähän ongelmaan päästään kunnolla kiinni ja ongelmat ennalta estettyä.

 

Tässä kaikki tällä erää. Mukavaa joulun odotusta kaikille!

Jaana

Kategoriat: Uutiset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *